Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Sähkön hinnat olivat maltillisia koko talvikauden leudon sään, erittäin hyvän tuotantotilanteen sekä toimivien siirtoyhteyksien ansiosta.

• Huhtikuun hintanäkymät ovat maltilliset, mutta herkkyys hintojen nousuun säilyy.

• Keväällä lisääntyvä vesi- ja aurinkovoiman saatavuus tasoittaa tilannetta.

Kevät lähti käyntiin maaliskuussa maltillisen hintatason merkeissä sähkömarkkinoilla, mikä on ollut tälle vuodelle varsin tyypillinen ilmiö lauhojen kelien, hyvän tuotantotilanteen ja toimivien siirtoyhteyksien ansiosta (pois lukien EstLink 2 -kaapelirikko). Olkiluoto 3:n vuosihuolto lisäsi maaliskuussa kuitenkin herkkyyttä hintoihin tuulettomille päiville, minkä vuoksi näimme suurehkoja sähkön hintapiikkejä muutamaan otteeseen. Huoltoseisokin vaikutus kuukauden keskihintaan jäi kuitenkin pieneksi, sillä maaliskuun toteutunut spot-keskihinta oli 5,96 snt/kWh, mikä on vain noin 0,5 % korkeampi kuin helmikuussa.

Näkymät huhtikuulle

Näkymät sähkön hinnoille ovat huhtikuulle tuttuun tapaan maltilliset, mutta herkkyys hintojen nousuun on silti olemassa, mikäli tuulivoimaa ei ole saatavilla ja tuotantolaitoksiin tai siirtojohtoihin tulee vikaantumisia. Vaikka riski hintaheilahteluille säilyy huhtikuulle Olkiluoto 3:n huollon jatkuessa, sään lämpeneminen ja muutokset vallitsevissa olosuhteissa pienentävät herkkyyttä suuremmille hintapiikeille. Keväällä aurinko tuo energiaa arkeemme kasvavassa määrin ja vesivoimaakin on enemmän saatavilla kevättulvien alkamisen seurauksena, kun lumet sulavat. Nämä kaikki yhdessä auttavat vähentämään riskejä hintapiikeille entisestään.

Miten lämmityskausi on sujunut?

Kuten hyvin tiedetään, talvikuukausina lämmitystarve on Pohjoismaissa suurta, jonka myötä sähkönkulutus kasvaa ja samalla myös sähkön hinnat pääsääntöisesti nousevat. Mutta miltä sitten alkuvuoden lämmityskausi on näyttänyt sähkömarkkinoiden perspektiivistä?

Yleisesti ottaen kuluvaa lämmityskautta voidaan kuvailla leudoksi, sillä säät ovat olleet tänä talvena normaalia lämpimämpiä suuressa osassa Suomea. Tämä on näkynyt huomattavasti pienempänä lämmitystarpeena, mikä on osaltaan madaltanut sähkönkulutusta ja hintoja. Lämpimien kelien lisäksi matalaan hintatasoon on myötävaikuttanut erittäin hyvä tuotantotilanne sekä siirtojohtojen hyvä käytettävyys. Eli toisin sanoen isompia vikaantumisia ei ole ilmaantunut siirtojohtoihin tai tuotantolaitoksiin.

Lämmityskauden kulkua voidaan myös tarkastella sähkön spot-hintojen näkökulmasta. Oheisesta graafista näemme, että tänä vuonna on päästy nauttimaan edullisemmista ja tasaisemmista pörssisähkön hinnoista läpi ensimmäisen vuosineljänneksen, jos verrataan kolmeen edeltävään vuoteen.

Tiesitkö tämän? Sähkön spot-keskihinnat olivat 2025:n ensimmäisellä kvartaalilla keskimäärin jopa noin 31 % edullisemmat viime vuoden alkuun verrattuna.

Spot-keskihintojen kehitys Suomessa (2022–2025 ensimmäiset kvartaalit) (Hinnat ilmoitettu snt/kWh muodossa ja niihin sisältyy ALV, mutta ei yrityskohtaista välityspalkkiota.)

Sähkömarkkinoiden olosuhteista kertoo myös sähkönkulutuksella korjatut lämpötilat. Kun vertaamme kuluvaa vuotta edeltävään, niin alin sähkönkulutuksella painotettu lämpötila oli tänä talvena -8,6 astetta, kun taas esimerkiksi 2024 ensimmäisellä viikolla vastaava lukema oli keskimäärin jopa -22,2 astetta Fingridin mukaan. Eli toisin sanoen, kun Suomen keskilämpötilat painotetaan sähkönkulutuksella, saamme realistisemman kuvan lämmityksen vaikutuksesta sähkönkulutukseen.

Aurinkovoiman saatavuus vahvistuu pohjolassa juhannukseen asti

Kevään edetessä pääsemme nauttimaan aurinkoisista keleistä enenevässä määrin, mikä näkyy myös lisääntyneenä aurinkovoiman saatavuutena. Aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti jatkaa myös Suomessa kasvuaan, kun uusia aurinkovoimalapuistoja valmistuu. Jos verrataan vuoden takaiseen, niin kokonaiskapasiteetti on kasvanut 200 megawattia viime keväästä, kapasiteetin ollessa nyt 1250 MW. Sen lisäksi, että aurinkovoimaa tuotetaan Suomessa, saamme myös aurinkoisina hetkinä enenevissä määrin tuontisähköä Keski-Euroopasta, jossa aurinkovoimaa on huomattavasti enemmän saatavilla.

Kevättulvat saapuvat – vesivoimaa on luvassa hyvin

Kevään edetessä vesivoiman saatavuus paranee entisestään, kun lumet sulaa ja kevättulvat alkavat. Pohjoismaisella tasolla vesivarannot ovat tällä hetkellä selkeästi normaalia korkeammalla tasolla etenkin Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa. Pohjoismainen hydrobalanssi on siis selkeästi positiivisen puolella. Tämä tarkoittaa, että edullista vesivoimaa on hyvin tarjolla.

Nykyisten ennusteiden mukaan kevättulvat alkavat Etelä-Suomessa sijaitsevassa Vuoksessa huhtikuussa, kun taas Pohjois-Suomessa Oulujoella sekä Kemijoella kevättulvat alkavat toukokuun tiennoilla.

Olkiluoto 3:n toinen vuosihuolto jatkuu

Suomen suuritehoisimman ydinvoimalayksikön eli Olkiluoto 3:n säännöllinen vuosihuolto käynnistyi suunnitelman mukaisesti maaliskuun alussa, jonka myötä Suomesta puuttuu nyt väliaikaisesti 1600 megawatin edestä perusvoiman tuotantokapasiteettia. Huollon arvioidaan kestävän 63 vuorokautta.

Olkiluoto 3:n vuosihuollon jälkeen myös muut voimalayksiköt menevät huoltoon seuraavasti:

• OL1 polttoaineenvaihtoseisokki alkaa 11.5. (Kesto arviolta 11 vuorokautta.)

• OL2 huoltoseisokki alkaa 25.5. (Kesto arviolta 21 vuorokautta.)

Olkiluoto 3:n puuttuminen Suomen perusvoimasta on merkittävä asia, mikä lisää hintojen herkkyyttä ja riippuvuutta tuulivoimasta. Myös huhtikuussa tuulisilla säillä voimme kuitenkin nauttia Pohjois-Ruotsin halvoista hinnoista, mutta tuulettomina päivinä hintamme voi nousta helpommin Baltian korkeammalle hintatasolle. Tarkemmin sanottuna, hintojen volatiliteetti kasvaa perusvoimatuotannon vähentyessä. Tasapainottavia seikkoja tilanteeseen kuitenkin on - aurinkovoimaa on nimittäin enemmän saatavilla, kelit lämpenevät kevään mittaan, mitkä jo itsessään vähentävät sähkönkulutusta. Lisäksi, kevättulvien seurauksena vesivoimaa on myös enemmän saatavilla, mikä auttaa tasapainottamaan tilannetta.

Futuurihintojen lasku on jatkunut

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, joiden mukaan markkinoilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ennusteisiin maaliskuun jälkeen. Futuurihinnat markkinalla elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan jatkuvasti riippuen esimerkiksi sääennusteista, vesivarannoista, siirtojohtojen käytettävyydestä, tuotanto- ja kulutusennusteista.

Oheisessa graafissa näkyvät Suomen toteutuneet pörssisähkön hinnat viime vuoden alusta alkaen sekä futuurihinnat. Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Graafi elää ja muuttuu päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy. Tällä hetkellä futuurien perusteella näyttää siltä, että futuurihinnat ovat nousussa joulukuusta alkaen ja nousu jatkuu edelleen tammikuussa.

Julkaistu 8.4.2025.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.